Translation for "confession of" to finnish

Confession of

• tunnustus

Translation examples

tunnustus

The confession of sins must be made in a loud voice before the servant of God who baptizes you.
Synnin tunnustus on tehtävä ääneen ennen Jumalan palvelijaa, joka kastaa sinut.

Faithfulness is to the emotional life what consistency is to the life of the intellect--simply a confession of failure.
Uskollisuus on tunne-elämälle sama kuin johdonmukaisuus on älyn elämälle - pelkästään kykenemättömyyden tunnustus.

10:23 Let us hold fast the confession of our hope without wavering (for he is faithful that hath promised),
10:23 Ja pestyt ruumiin puolesta puhtaalla vedellä, ja pitäkäämme horjumatoin toivon tunnustus: (sillä se on uskollinen, joka ne lupasi),

Today, one can see the alleged “gas chamber” of Struthof-Natzweiler and in the same place one can also read the unbelievable “confession” of Kramer.
Nykyisin tämä Struthof-Natzweilerin "kaasukammio" on yleisön nähtävänä, ja samassa paikassa on luettavissa myös Kramerin uskomaton "tunnustus".

Now that it is clear that confession is an essential prerequisite for baptism of water, one may wonder how the confession of sins is made.
Nyt kun on selvää, että tunnustus on välttämätön edellytys veden kaste, voi ihmetellä, miten syntien tunnustaminen tehdään.

It contains two boards, one of which depicts the scene of St. John's drowning in the river Vltava, the other depicts the scene of confession of St. Queen Sofia.
Se sisältää kaksi boards, joista kuvaa kohtaus Pyhän Johanneksen hukkumassa joen Vltava, muut kuvaa kohtaus tunnustus Pyhän kuningatar Sofian.

Anyone who believes in Jesus Christ must confess his sins; and the confession of sins must be done before immersion in the water of baptism, as we read in
Jokaisen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, on tunnustettava syntinsä; Ja syntien tunnustus on tehtävä ennen upottamista kasteen veteen, kuten luemme seuraavissa kohdissa:

Could the above-ground draw the root on condition that it, too, does not see – as if the drawing were a confession of love addressed to or directed at the invisible?
Voiko maanpäällinen piirtää juuren sillä ehdolla, ettei sekään näe – ikään kuin piirros olisi rakkauden tunnustus, joka on osoitettu tai suunnattu toisen näkymättömyydelle.

A creed is a confession of faith intended chiefly for the world at large and is thus an intramundane affair, while the meaning and purpose of religion lie in the relationship of the individual to God
Usko on uskon tunnustus pääasiallisesti ulkoista maailmaa varten, ja on näin maallinen asia, kun taas uskonnon tarkoitus ja merkitys sijaitsee yksilön suhteessa Jumalaan.

In 1644 the Long Parliament actually forbade the public reading of these books, and three years later the Westminster Confession of the Presbyterians decreed them to be no part of the canon.
Vuonna 1644 parlamentti itse asiassa kielsi näiden kirjojen julkisen lukemisen, ja kolme vuotta myöhemmin the Westminster Confession of the Presbyterians (presbyteerien Westminsterin tunnustus) julisti, etteivät ne olleet osa kaanonia.

The Savoy Declaration is a modification of the Westminster Confession of Faith (1646).
Westminsterin tunnustus (Westminster Confession of Faith) on reformoitu vuonna 1647 laadittu tunnustuskirja.

Schleitheim gained historical significance as the birthplace of the Schleitheim Confession of 1527, the oldest creed of Anabaptism, written under the direction of Michael Sattler.
Schleitheimin tunnustus oli Sveitsin anabaptistien noin vuonna 1527 Schleitheimissä laadittu tunnustus, jonka seitsemään artiklaan on koottu anabaptistien oppeja, joita siis ainakin osa Sveitsin anabaptisteista noudatti.

Though the original followers of Jesus believed Jesus to be the Jewish messiah, e.g. in the Confession of Peter, Jesus was usually referred to as "Jesus of Nazareth" or "Jesus, son of Joseph".
Vaikka alkuperäiset Jeesuksen seuraajat uskoivat, että Jeesus on juutalainen messias, esimerkiksi Pietarin tunnustus, ennen ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta Jeesukseen viitattiin nimityksillä "Jeesus Nasaretilainen" tai "Jeesus, Joosefin poika".

The Confession of Chalcedon provides a clear statement on the two natures of Christ, human and divine: We, then, following the holy Fathers, all with one consent, teach people to confess one and the same Son, our Lord Jesus Christ, the same perfect in Godhead and also perfect in manhood; truly God and truly man, of a reasonable soul and body; consubstantial with the Father according to the Godhead, and consubstantial with us according to the Manhood; in all things like unto us, without sin; begotten before all ages of the Father according to the Godhead, and in these latter days, for us and for our salvation, born of the Virgin Mary, the Mother of God, according to the Manhood; one and the same Christ, Son, Lord, only begotten, to be acknowledged in two natures, inconfusedly, unchangeably, indivisibly, inseparably; (ἐν δύο φύσεσιν ἀσυγχύτως, ἀτρέπτως, ἀδιαιρέτως, ἀχωρίστως – in duabus naturis inconfuse, immutabiliter, indivise, inseparabiliter) the distinction of natures being by no means taken away by the union, but rather the property of each nature being preserved, and concurring in one Person (prosopon) and one Subsistence (hypostasis), not parted or divided into two persons, but one and the same Son, and only begotten God (μονογενῆ Θεόν), the Word, the Lord Jesus Christ; as the prophets from the beginning concerning Him, and the Lord Jesus Christ Himself has taught us, and the Creed of the holy Fathers has handed down to us.
Se selvittää Jumalan Pojassa olevien kahden luonnon keskinäistä suhdetta: »Pyhiä isiä seuraten me opetamme kaikki yksimielisesti: (I) on tunnustettava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on yksi ja sama Poika, hän on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, omistaen järjellisen sielun ja ruumiin, jumaluudeltaan yhtä olemusta Isän kanssa ja samana meidän kanssamme yhtä olemusta ihmisyydeltään, kaikessa meidän kaltaisemme, paitsi ilman syntiä, jumaluutensa puolesta hän on ennen aikoja Isästä syntynyt, mutta tämä sama on viimeisinä päivinä meidän tähtemme ja meidän pelastuksemme tähden (syntynyt) ihmisyytensä puolesta Mariasta, neitsyestä, Jumalan äidistä, yksi ja sama Kristus, Poika, Herra, ainosyntyinen, (II) joka tunnetaan kahdessa luonnossa sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta, jolloin yhdistymisen tähden luontojen erilaisuus ei ole millään tavoin kumoutunut, vaan kummankin luonnon omalaatuisuus on säilynyt ja yhdistynyt yhdeksi persoonaksi ja yhdeksi hypostaasiksi, joka ei ole jakaantunut tai erotettu kahdeksi persoonaksi, vaan joka on yksi ja sama ainosyntyinen Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus, kuten kauan sitten profeetat ovat hänestä opettaneet ja Jeesus Kristus itse on meitä opettanut ja isien tunnustus on meille välittänyt.»