Traduzione per "bishopric of" a finlandese

Bishopric of

• hiippakunnan
• piispa

Esempi di traduzione.

hiippakunnan

To these were added in 1779 the Inn Quarter of Bavaria and in 1803 the Bishoprics of Trent and Brixen.
Vuonna 1779 näihin liitettiin Innin neljännes Baijerissa ja vuonna 1803 Trenton ja Brixenin hiippakunnat.

The key and the sword above the gates are the attributes of the Bishopric of Tartu and Tartu’s guardian saints Peter and Paul.
Avain ja miekka portin kohdalla ovat Tarton hiippakunnan ja kaupungin suojelupyhimysten Pietarin ja Paavalin tunnukset.

He was enrolled in Burgos in June following the bishopric of Burgos year, and for some years was the official car of the burgalés prelate.
Hänet kirjoilla Burgos kesäkuussa seuraavissa hiippakunnan Burgosin vuosi ja joitakin vuosia oli virallinen vaunun burgalés prelaatti.

This word was also used to describe the viking ships of Saaremaa, that attacked the territories of the Bishopric of Riga and took part in raids to Scandinavia.
Tällä sanalla kuvattiin myös saarelaisten viikinkilaivoja, jotka hyökkäsivät Riian hiippakunnan alueelle ja osallistuivat ryöstöretkiin Skandinaviassa.

In 1344 he elevated the bishopric of Prague, making it an archbishopric and freeing it from the jurisdiction of Mainz, and the archbishop was given the right to crown Bohemian kings.
Vuonna 1344 hän korotti Prahan hiippakunnan aseman arkkihiippakunnaksi ja vapautti sen Mainzin ja Pyhän Rooman keisarin alaisuudesta; arkkipiispa sai oikeuden kruunata Böömin kuninkaat.

Brandenburg-Prussia received Farther Pomerania, and the Bishoprics of Magdeburg, Halberstadt, Kammin, and Minden.
Brandenburg-Preussi (myöhempi Preussi) sai Taka-Pommerin, Magdeburgin arkkihiippakunnan, sekä Halberstadtin, Kamminin ja Mindenin hiippakunnat.

France retained the Bishoprics of Metz, Toul and Verdun near Lorraine, received the cities of the Décapole in Alsace (except for Strasbourg, the Bishopric of Strasbourg, and Mulhouse) and the city of Pignerol near the Spanish Duchy of Milan.
Ranska sai hallitakseen Metzin, Toulin ja Verdunin hiippakunnat Lothringenissa sekä Décapolen kaupungit Elsassissa (Alsace), ei kuitenkaan Strasbourgia, Strasburgin hiippakuntaa eikä Mulhousea.

As a consequence of the 1801 Treaty of Lunéville, the Bishopric of Würzburg was secularized in 1803 and granted to the Electorate of Bavaria.
Vuoden 1801 Lunévillen rauhansopimuksen johdosta Würzburgin hiippakunta sekularisoitiin vuonna 1803 ja myönnettiin Baijerin vaaliruhtinaskunnalle.

The town dates back to 1279, when it was chartered and became the centre of the Bishopric of Ösel-Wiek, which it remained for the next 300 years.
Haapsalun tunnettu historia ulottuu vuoteen 1279, jolloin kaupungista tuli Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan keskus kolmen vuosisadan ajaksi.

Sweden further received Western Pomerania (henceforth Swedish Pomerania), Wismar, and the Prince-Bishoprics of Bremen and Verden as hereditary fiefs, thus gaining a seat and vote in the Imperial Diet of the Holy Roman Empire as well as in the respective circle diets (Kreistag) of the Upper Saxon, Lower Saxon and Westphalian circles.
Ruotsi sai Etu-Pommerin, jota siitä lähtien nimitettiin Ruotsin Pommeriksi, Wismarin ja Bremenin arkkihiippakunnan ja Verdenin hiippakunnan perinnöllisiksi läänityksikseen ja niiden myötä edustajan ja äänen keisarikunnan valtiopäiville sekä myös Ylä-Saksin, Ala-Saksin ja Westfalenin maapäiville.

piispa

In the same year, Bishop Hermann was enfeoffed with Tartu and its surrounding areas, and the city became a proud centre of the medieval vassal state – the Bishopric of Dorpat.
Samana vuonna Tartto ja sen lähiympäristö nimettiin lääninä piispa Hermannin hallittavaksi ja kaupungista tuli keskiaikaisen vasallikaupungin, Tarton piispakunnan, loistelias keskus.

All diocesan bishops continued to sit in Parliament, but the Bishopric of Manchester Act 1847, and later Acts, provide that only the 26 most senior are Lords Spiritual. These always include the incumbents of the "five great sees", namely the Archbishop of Canterbury, the Archbishop of York, the Bishop of London, the Bishop of Durham and the Bishop of Winchester.
"Lords Spiritual" käsitti ennen kaikki Englannin kirkon vanhemmat kirkonmiehet, arkkipiispat, piispat, apotit ja priorit, mutta vuoden 1847 jälkeen vain 26 korkea-arvoisinta piispaa, joihin kuuluvat Canterburyn arkkipiispa, Yorkin arkkipiispa, Lontoon, Durhamin ja

Even before his father, he attacked the Bishopric of Paderborn.
Hänen isänsä, myös Gregorios, palveli Nazianzin piispana.

In 1878, Bishop Federico Maria Zinelli died, leaving the Bishopric of Treviso vacant.
1878 Trevison piispa Zanelli kuoli, jolloin piispanistuin jäi tyhjäksi.

Wulfhelm was translated from the Bishopric of Wells to be Archbishop of Canterbury in about 926.
Wulfhelm vihittiin Wellsin piispaksi 923–925 välisenä aikana ja Canterburyn arkkipiispaksi vuonna 926.

The Prince-Bishopric of Strassburg (German: Fürstbistum Straßburg) was an ecclesiastical principality of the Holy Roman Empire from the 13th century until 1803.
Hildesheimin piispat olivat Pyhän Saksalais-Romalaisen keisarikunnan vaaliruhtinaita vuoteen 1803 asti.

In the 9th century, Wimpfen became part of the Bishopric of Worms and was first mentioned documentary as Wimpina in 829.
800-luvulla alue kuului Wormsin piispalle, ja kaupunki mainitaan dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 829 nimellä Wimpina.

The Gotteshausbund (League of the House of God) was formed in 1367 in Chur to resist the rising power of the Bishopric of Chur and the House of Habsburg.
Mutta vuonna 1367 perustettiin Gottes Haus -niminen organisaatio vastustamaan Habsburgien sukuun liittyvää Churin piispaa.

Hermann of Dorpat (or Hermann I, or Hermann von Buxhövden) (1163–1248) was the first Prince-Bishop of the Bishopric of Dorpat (1224–1248) within the Livonian Confederation.
Hänen veljensä Herman von Buxhövden (1163–1248) oli Liivinmaan ritarikunnan suurmestari ja Tarton ensimmäinen piispa.

Saladin's response is not recorded, but the queen's efforts seem to have been successful: Jacques de Vitry, who attained to the bishopric of Acre shortly after Tamar's death, gives further evidence of the Georgians’ presence in Jerusalem.
Saladinin vastausta ei ole tallennettu jälkipolville, mutta kuningattaren yritys vaikuttaa onnistuneen: Jacques de Vitry, josta tuli Akkon piispa hieman Tamarin kuoleman jälkeen, antaa lisää todisteita georgialaisten läsnäolosta Jerusalemissa.

There were three reasons given for Stigand's deposition: that he held the bishopric of Winchester in plurality with Canterbury; that he not only occupied Canterbury after Robert of Jumièges fled but also seized Robert's pallium which was left behind; and that he received his own pallium from Benedict X, an anti-pope.
Vangitsemiselle annettiin kolme syytä: hän oli toiminut samanaikaisesti sekä Winchesterin piispana että Canterburyn arkkipiispana, hän jatkoi arkkipiispana Robert Jumiègeslaisen lähdettyä maanpakoon ja käytti tämän palliumia, minkä lisäksi hän sai oman palliuminsa vastapaavi Benedictus X:ltä.