Translation examples
Ilmainen Raamattu, ja Adventist virsikirjan SDA Bible Commentary.
Free The Bible, and Adventist Hymnal SDA Bible Commentary.
Ilmainen Anglikaaninen virsikirjan käyttämä anglikaaninen kirkko maailmassa.
Free The Anglican Hymnal as used by the Anglican Church worldwide.
Ilmainen Nopea, intuitiivinen ja tyylikkäästi suunniteltu SDA virsikirjan edify palvontanne.
A fast, intuitive and elegantly designed SDA Hymnal to edify your worship.
SN: n virsikirjan Ohjaus - Tämä räätälöityjä ohjelmistoja palvelee kaksi erityistarpeita 1 ilmainen ohjelmisto ilmaiseksi ohjelmistoja.
SN's Hymnal Control - This customised software caters to two special needs 1 free software free software .
1 Ilmainen Miten ihana ja mukava olla teidän Twi SDA virsikirjan teidän tabletti tai puhelimitse
1 Free How wonderful and convenient to have your Twi SDA hymnal on your tablet or phone
Kesto 6’30” Tämä teos on eräänlainen jatko-osa tai ”spin-off” Jaakko Mäntyjärven koraalidraamasta Salvat 1701 (2001), joka perustuu Vanhan virsikirjan virsiin.
This work is one of a handful of ‘spin-offs’ from the choral drama SALVAT 1701 (2001) by Jaakko Mäntyjärvi, a semi-dramatic 70-minute work based on hymns from the Finnish Old Hymnal of 1701.
Sen esikuvana oli vuonna 1695 ilmestynyt ruotsinkielinen virsikirja.
It was first published in the 1695 Swedish Hymnal.
Tässä muodossa se on muun muassa Englannin anglikaanisen kirkon nykyisessä virsikirjassa New English Hymnal vuodelta 1986.
As such, the English Hymnal is succeeded by the New English Hymnal in 1986.
Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan sekä laati katekismuksen ja rukouskirjan.
He was the publisher of the first Finnish-language hymnal as well as a catechism and a prayer book.
Se julkaistiin ensimmäisen kerran Johann Crügerin laatimassa virsikirjassa Praxis pietatis melica vuonna 1656.
It was first published in the fifth edition of Johann Crüger's hymnal Praxis Pietatis Melica in 1653.
Vuonna 1701 ilmestyi piispa Johannes Gezelius nuoremman johdolla valmisteltuna ja Eerik Cajanuksen toimittamana niin sanottu Vanha virsikirja.
In 1701 bishop Johannes Gezelius the younger published a hymnal that had been edited by Erik Cajanus.
Itse hän on ollut lähetystyössä Senegalissa, missä hän kehitti jumalanpalvelusmusiikkia ja toimitti virsikirjaa paikallisilla kielillä.
He himself has been a missionary with the FMS, to Senegal, where he developed church music and edited a hymnal in the local languages.
Alun perin tavallinen käytäntö oli kirjoittaa virren alkusäkeet taululle, mutta 1700-luvun alussa virsikirjan virsien numeroiden kirjoittamisesta tuli yleisempää.
Originally, the usual practice was to write the opening lines of the hymns on the board, but in the early eighteenth century, it became more common to refer to the hymns' numbers in the church's hymnal.
Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä, Joost van den Vondelsin käyttämällä ortografialla, ovat seuraavat: Virsikirjassa "Liedboek voor de Kerken" on viisi tämän laulun kahdeksasta säkeistöstä.
The text of the first three stanzas – here reproduced in the original spelling of Joost van den Vondels – are: In the Liedboek voor de Kerken (church hymnal), five of the eight verses were recorded.
Tekstit Christian virsiä useista virsikirjat useilla kielillä
Texts of Christian hymns from several hymn books in several languages
Hienosti patinoitunut pala vaneria, joka oikeasti on vanhan virsikirjan sisäkansi, Joensuu 2008
Patinated plywood which is an cover of old hymn book, Joensuu Finland 2008
Tämä virsikirjan katumus virsi on yksi huutavan ääni, jolla Pyhä Henki tahtoo herättää suruttomia syntisiä heidän makeasta unestansa, ehkä usein turhaan.
This hymn of penitence of the hymn book is one crying voice, with which the Holy Spirit wants to awaken the sorrowless sinners from their sweet sleep, although often in vain.
Liljeblad julkaisi myös uskonnollisia kirjasia sekä kirjoitti virsiä ndongankieliseen virsikirjaan.
Liljeblad is also said to have published religious booklets, and he also wrote hymns for the Oshindonga hymn book.
Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja sisälsi kaikki Jacobus Finnon virsikirjan 101 virttä.
Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja contained all of Jacobus Finno’s 101 hymns, as well as 141 new ones.
Ruotsin kirkon virsikirjassa Lutherin virsi on numerolla 51 "Jo saavu, Henki, Jumala".
The closing chorale is the first stanza of Martin Luther's hymn for Pentecost "Komm, Gott Schöpfer, Heiliger Geist".
Lutherin virrestä on Ruotsin kirkon virsikirjassa myös toinen versio, joka on Olov Hartmanin kirjoittama virsi "Jumala vahva turva on" (477).
Several statues with Luther in the centre are arranged in the shape of a castle, reminiscent of Luther's hymn "Ein feste Burg ist unser Gott" ("A Mighty Fortress Is Our God").
Luther sävelsi myös itse useita virsiä, joista tunnetuin on koko uskonpuhdistuksen "tunnuslauluksi" noussut Ein' feste Burg (eli Jumala ompi linnamme suomalaisessa virsikirjassa).
He composed melodies for some hymns himself, such as "Ein feste Burg ist unser Gott" ("A Mighty Fortress Is Our God"), and even a few harmonized settings (Leaver 2001).
How many English words do you know?
Test your English vocabulary size, and measure how many words you know.
Online Test