Translation for "konditionaali" to english

Konditionaali

noun

• conditional

Translation examples

conditional noun

(imperfekti - kuvitteellinen konditionaali - 2. konditionaali)
(past simple or would - Imaginary conditional - 2nd conditional)

Englannissa on kaksi eri konditionaalimuotoa: 1. konditionaali eli konditionaalin preesens, joka viittaa nykyhetkeen, ja 2. konditionaali eli konditionaalin perfekti, joka viittaa menneeseen aikaan.
The are two conditional forms in English: the 1st conditional or the present conditional that refers to the present or the future, and the 2nd conditional or the past conditional that refers to the past.

Konditionaalia käytetään, koska on kyse pelkästä mielikuvituksesta.
The conditional is used because it is only fantasy.

Tuollaisissa kvazaŭ-lauseissa pitää käyttää normaalisti konditionaalia.
In these kvazaŭ-clauses the conditional is normally used.

On myös mahdollista käyttää konditionaalia tällaisissa lauseissa.
It's also possible to use the conditional in these sentences.

Puheessa konditionaalia käytetään ilmaisemaan toiveita ja haaveita.
In speech acts, the conditional form is used to express hopes and daydreams.

Konditionaalia käytetään myös esittämään pyyntöjä ja toiveita vähemmän vaativasti:
One can also use the conditional to formulate a mild request or desire:

Verbeillä on kolme modusta, tapaluokkaa: indikatiivi, volitiivi (imperatiivi) ja konditionaali.
There are three moods of finite verbs: indicative, volitive (imperative) and conditional.

Joissakin kielissä konditionaalin verbimuotoa käytetään myös johonkin, mikä joskus odotetaan tapahtuvaksi.
In some languages the conditional is also used for something foreseen.

Ranskan verbit taipuvat neljässä moduksessa: indikatiivissa, konditionaalissa, imperatiivissa ja subjunktiivissa.
There are four moods in Icelandic: indicative, imperative, conditional, and subjunctive.

Finiittiverbien tapaluokkia eli moduksia on neljä: indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali.
There are 4 moods: indicative, conditional, imperative, and potential.

Suomen kielen modukset ovat indikatiivi (tositapa), potentiaali (mahtotapa), konditionaali (ehtotapa) ja imperatiivi (käskytapa).
Russian verbs can form three moods (наклонения): indicative (изъявительное), conditional (сослагательное) and imperative (повелительное).

Indikatiivi, konditionaali ja potentiaali Imperatiivi Viron kielessä kieltoverbi taipuu persoonissa ja tapaluokissa.
Indicative, conditional, and potential Imperative In Estonian, the negative verb is evident only in the imperative mood.

Konditionaali, imperatiivi ja muut tapaluokan mukaiset erikoistaivutukset voivat korvata aikamuodon ja aspektin suffiksit.
Conditional, imperative, and other special inflections for mood can replace the tense and aspect suffixes.

Armenian persoonapronominit ovat seuraavat: Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi).
Verbs can be put in five moods that are inflected for the person (indicative, conditional/optative, imperative, subjunctive, and presumptive) and four impersonal moods (infinitive, gerund, supine, and participle).

Ensimmäisessä luvussa Frege määritteli perusajatukset ja merkintätavat, kuten väittämä, universaalikvanttori, konditionaali, negaatio ja "merkki sisällön identiteettisyydelle" eli ekvivalenssi ≡ {\displaystyle \equiv } .
In the first chapter, Frege defines basic ideas and notation, like proposition ("judgement"), the universal quantifier ("the generality"), the conditional, negation and the "sign for identity of content" ≡ {\displaystyle \equiv } (which he used to indicate both material equivalence and identity proper); in the second chapter he declares nine formalized propositions as axioms.

Esimerkiksi konditionaalin Frege määritteli seuraavasti (luku I, §5): "Viitatkoon A ja B tunnettuun sisältöön, tällöin neljä mahdollisuutta ovat: Merkitköön sitä, ettei kolmas näistä vaihtoehdoista vallitse, mutta yksi kolmesta muusta vallitsee.
In chapter 1, §5, Frege defines the conditional as follows: "Let A and B refer to judgeable contents, then the four possibilities are: A is asserted, B is asserted; A is asserted, B is negated; A is negated, B is asserted; A is negated, B is negated.