Translation for "jälkihehku" to english

Jälkihehku

• afterglow

Translation examples

afterglow

Yksi mahdollinen selitys on, että tomupilvet imevät itseensä jälkihehkun säteilyn.
One possible explanation is that clouds of dust absorb the afterglow radiation.

HYVÄKSYTTY kaikissa testeissä: Ei syttymistä, liekin leviämistä, jälkihehkua, liekin roiskeita, reikää jne.
PASS on all tests: No ignition, flame spread, afterglow, flame debris, hole.

Siksi Planckin päätehtävän eli alkuräjähdyksen jälkihehkun lisäksi se tuottaa myös erinomaisia karttoja kotigalaksistamme.
Thus, in the course of Planck’s mission to precisely map the afterglow of the big bang, it is also producing exquisite maps of the Galaxy.

GRB 080319B erittäin kirkas jälkihehku Swift-teleskoopin kuvaamana röntgen-aaltopituudella (vasen) ja Optinen/Ultravioletti-teleskooppi (oikea).
The extremely luminous afterglow of GRB 080319B was imaged by Swift's X-ray Telescope (left) and Optical/Ultraviolet Telescope (right).

Joka tapauksessa nämä ALMA:n havainnot tukevat hypoteesia, jonka mukaan juurikin tomu absorboi jälkihehkun säteilyn saaden aikaan pimeät gammapurkaukset.
In any case, these ALMA observations support the hypothesis that it is dust that absorbs the afterglow radiation, causing the dark gamma-ray bursts.

"Jälkihehkun tutkiminen on tärkeää, jotta ymmärtäisimme paremmin kohteita, joista tulee gammapurkauksia, ja mitä ne kertovat tähtien synnystä varhaisessa maailmankaikkeudessa" sanoo tutkimuksen johtaja Jochen Greiner (Max-Planck Institute for Extraterrestrial Physics, Garching, Saksa).
Studying afterglows is vital to further our understanding of the objects that become gamma-ray bursts and what they tel

Jotkut tähtitieteilijät epäilivät, että nämä pimeät jälkihehkut voisivat olla esimerkkejä aivan uudesta gammapurkausten luokasta, kun taas toiset ajattelivat, että ne saattaisivat olla hyvin kaukana.
Some astronomers suspected that these dark afterglows could be examples of a whole new class of gamma-ray bursts, while others thought that they might all be at very great distances.

VLT:n innoituksesta on alkanut tähtitieteellisten havaintojen uusi aika, jonka seurauksena on useita merkittäviä tieteellisiä ensihavaintoja kuten ensimmäinen kuva eksoplaneetasta (eso0842), seurattu ensimmäisenä yksittäisten tähtien liikettä Linnunradan keskustan mustan aukon ympärillä (eso0846) ja havainnoitu kauimmaisen tunnetun gammapurkauksen jälkihehkua.
The VLT has stimulated a new age of discoveries, with several notable scientific firsts, including the first image of an extrasolar planet (eso0428), tracking individual stars moving around the supermassive black hole at the centre of the Milky Way (eso0846), and observing the afterglow of the furthest known Gamma-Ray Burst.

Röntgenteleskoopilla Swift kykenee ottamaan kuvia ja tekemään spektrianalyysin gammapurkausten jälkihehkusta.
The XRT can take images and perform spectral analysis of the GRB afterglow.

GRB 970228 oli ensimmäinen gammapurkaus (GRB, Gamma Ray Burst), jonka jälkihehku havaittiin.
GRB 970228 was the first gamma-ray burst (GRB) for which an afterglow was observed.

Lokakuussa 2007 Oksanen oli ensimmäinen, joka havaitsi gammapurkaus 071010B:n jälkihehkun, jonka Swift-teleskooppi oli havainnut vain 17 minuuttia aiemmin.
In October 2007, Oksanen was the first to find optical afterglow of GRB 071010B which had been detected by Swift satellite only 17 minutes before.

Vuodesta 1993 lähtien fyysikot olivat ennustaneet, että gammapurkauksia seuraa matalaenerginen jälkihehku radioaaltojen, röntgenaaltojen ja jopa näkyvän valon aallonpituuksilla, mutta ennen tätä tapahtumaa gammapurkauksia oli havaittu vain korkeaenergisten gammasäteiden purkauksina (sähkömagneettisen säteilyn energisin muoto).
Since 1993, physicists had predicted GRBs to be followed by a lower-energy afterglow (in wavelengths such as radio waves, x-rays, and even visible light), but until this event, GRBs had only been observed in highly luminous bursts of high-energy gamma rays (the most energetic form of electromagnetic radiation); this resulted in large positional uncertainties which left their nature very unclear.