Translation examples
Brittiläiset empiristit David Hume ja Edmund Burke alkoivat tutkia maun filosofiaa, kauniin kokemisen yhteyttä subjektiivisen mielihyvän kokemiseen.
The British empirists David Hume and Edmund Burke started to research the philosophy of taste and the connection between experiencing beauty and subjective pleasure.
He olivat tyytymättömiä tavalliseen empirismiin, koska Humea seuranneessa perinteessä empiristit ovat olleet taipuvaisia pitämään kokemusta pelkästään yksittäisinä aistimuksina.
They were dissatisfied with ordinary empiricism because in the tradition dating from Hume, empiricists had a tendency to think of experience as nothing more than individual sensations.
Liike oli selvästi reaktio John Locken, David Humen, John Stuart Millin, Henry Sidgwickin ja monen muun empiristin ja utilitaristin ajattelua vastaan.
The movement was certainly a reaction against the thinking of John Locke, David Hume, John Stuart Mill, Henry Sidgwick, and other empiricists and utilitarians.
Useat heistä olivat myös itse osallisia tieteellisessä tutkimuksessa. Empiristit puolestaan hyväksyivät sen, että a priori -tyyppinen tieto oli mahdollista matematiikan ja logiikan aloilla, ja mainistuista kolmesta empirististä ainoastaan Lockella oli luonnontieteellistä koulutusta tai kokemusta. Aikakaudella syntyi myös monia poliittisen ajattelun klassikoita, merkittävimpinä Thomas Hobbesin Leviathan, Locken Two Treatises of Government ("Kaksi tutkielmaa hallintovallasta") ja Montesquieun Lakien henki (L'Esprit des Lois).
Even sticking to epistemology, though, the distinction is shaky: for example, most of the rationalists accepted that in practice we had to rely on the sciences for knowledge of the external world, and many of them were involved in scientific research; the empiricists, on the other hand, generally accepted that a priori knowledge was possible in the fields of mathematics and logic. This period also saw the birth of some of the classics of political thought, especially Thomas Hobbes' Leviathan, and John Locke's Two Treatises of Government.
Representationalismi tässä muodossa tavataan liittää varhaismoderneihin ajattelijoihin, esimerkiksi John Locken kaltaisiin empiristeihin.
Essentially, no knowledge is derived exclusively from one's experiences as empiricists like John Locke suggested.
Hän on käsitellyt erityisesti etiikkaa, kuten eettisten teorioiden tyyppejä ja Immanuel Kantin etiikkaa, brittiläisiä empiristejä, ja utopioita.
He taught courses on the history of ethics, types of ethical theory, the British empiricists, Kant's ethics, and utopian thought.
Tämä näkemys poikkeaa empirismistä ainoastaan siinä suhteessa, että oppimistapahtuma joka muuntaa kokemuksen tiedoksi voi nativistien mukaan olla monimutkaisempi kuin mitä empiristit pitävät mahdollisena.
This latter view differs from empiricism only to the extent that the algorithms that translate experience into information may be more complex and specialized in nativist theories than in empiricist theories.
Immanuel Kant luokitteli edeltäjänsä kahteen koulukuntaan: rationalisteihin ja empiristeihin, ja varhaista nykyfilosofiaa (kuten 1600- ja 1700-luvun filosofia usein tunnetaan) luonnehditaan usein oletetuksi konfliktiksi näiden koulukuntien välillä.
Immanuel Kant classified his predecessors into two schools: the rationalists and the empiricists, and early modern philosophy is often characterised in terms of a conflict between these schools.
Quine lopettaa artikkelinsa ”Empirismin kaksi dogmia” seuraavasti: »Empiristinä ajattelen yhä tieteen käsitteellistä järjästelmää työkaluna, joka viime kädessä ennustaa tulevaisuuden kokemukset menneiden kokemusten valossa.
Quine concluded his "Two Dogmas of Empiricism" as follows: As an empiricist I continue to think of the conceptual scheme of science as a tool, ultimately, for predicting future experience in the light of past experience.
How many English words do you know?
Test your English vocabulary size, and measure how many words you know.
Online Test