Translation for "anomalia" to english

Anomalia

• anomaly

Translation examples

anomaly

Compton–Belkovich torium anomalia on geologinen "hotspot" (vulkaaninen kompleksi) Kuussa.
The Compton–Belkovich Thorium Anomaly is a hotspot (volcanic complex) on the Moon.

Etelä-Atlantin anomalia on se maapalloa ympäröivä alue, jolla Maan magneettikenttä on heikoimmillaan.
The island is located in the South Atlantic Anomaly, an area of the Earth with an abnormally weak magnetic field.

Bastnäsiitin negatiivinen europium anomalia on vähäisempi kuin monatsiitin, ja tämän takia se on tärkein europiumin kaupallinen lähde nykyään.
Bastnäsite tends to show less of a negative europium anomaly than does monazite, and hence is the major source of europium today.

Araratin anomalia on läheltä Araratin huippua kuvattu muodostuma, jonka jotkut väittävät muistuttavan Nooan arkkia.
The Ararat anomaly is an object appearing on photographs of the snowfields near the summit of Mount Ararat, Turkey and advanced by some Christian believers as the remains of Noah's Ark.

Etelä-Atlantin anomalia on alue, jolla maapallon sisempi Van Allenin vyöhyke tulee lähimmäksi maapallon pintaa, eli noin 200 kilometrin päähän siitä.
The South Atlantic Anomaly (SAA) is an area where the Earth's inner Van Allen radiation belt comes closest to the Earth's surface, dipping down to an altitude of 200 kilometres (120 mi).

Keskuskappaleen ja periapsiksen kautta kulkeva suoran ja hyperberlin asymptootin välinen kulma on kappaleen luonnollinen anomalia, kun etäisyys kasvaa rajatta ( θ ∞ {\displaystyle \theta _{\infty }\,} ), ja näin ollen 2 θ ∞ {\displaystyle 2\theta _{\infty }\,} on kappaleen tulo- ja poistumissuuntien ja samalla radan asymptoottien välinen kulma.
The angle between the direction of periapsis and an asymptote from the central body is the true anomaly as distance tends to infinity ( θ ∞ {\displaystyle \theta _{\infty }\,} ), so 2 θ ∞ {\displaystyle 2\theta _{\infty }\,} is the external angle between approach and departure directions (between asymptotes).

Paraabeliradalla liikkuvan kappaleen ratayhtälöksi saadaan: r = h 2 μ 1 1 + cos ⁡ ν {\displaystyle r={h^{2} \over \mu }{1 \over {1+\cos \nu }}} missä: r {\displaystyle r\,} on radalla liikkuvan kappaleen säteittäinen etäisyys keskuskappaleesta, h {\displaystyle h\,} on kappaleen ominaisimpulssimomentti ν {\displaystyle \nu \,} on kappaleen luonnollinen anomalia, μ {\displaystyle \mu \,} on standardi gravitaatioparametri.
For a body moving along this kind of trajectory an orbital equation becomes: r = h 2 μ 1 1 + cos ⁡ ν {\displaystyle r={h^{2} \over \mu }{1 \over {1+\cos \nu }}} where: r {\displaystyle r\,} is radial distance of orbiting body from central body, h {\displaystyle h\,} is specific angular momentum of the orbiting body, ν {\displaystyle \nu \,} is a true anomaly of the orbiting body, μ {\displaystyle \mu \,} is the standard gravitational parameter.

Tämä on täysin yhtäpitävä sen kanssa, että radan karakteristinen energia eli ratanopeuden neliö kappaleen etäännyttyä äärettömän kauas on nolla: C 3 = 0 {\displaystyle C_{3}=0} Barkerin yhtälö kertoo, kuinka suuri on paraabeliradalla liikkuvan kappaleen luonnollinen anomalia milläkin hetkellä. t − T = 1 2 p 3 μ ( D + 1 3 D 3 ) {\displaystyle t-T={\frac {1}{2}}{\sqrt {\frac {p^{3}}{\mu }}}\left(D+{\frac {1}{3}}D^{3}\right)} missä: D = tan(ν/2), ν on radan luonnollinen anomalia, t on se hetki, jolloin luonnollisella anomalialla on kyseinen ervo, T on hetki, jolloin kappale on radan periapsiksessa, μ on standardi gravitaatioparametri, p on radan semi-latus rectum ( p = h2/μ ) Yleisemmin aika, joka kuluu kappaleen siirtyessä yhdestä radan pisteestä toiseen, on t f − t 0 = 1 2 p 3 μ ( D f + 1 3 D f 3 − D 0 − 1 3 D 0 3 ) {\displaystyle t_{f}-t_{0}={\frac {1}{2}}{\sqrt {\frac {p^{3}}{\mu }}}\left(D_{f}+{\frac {1}{3}}D_{f}^{3}-D_{0}-{\frac {1}{3}}D_{0}^{3}\right)} Yhtälö voidaan ilmaista myös periapsiksesta mitatun etäisyyen avulla paraabeliradalla rp = p/2: t − T = 2 r p 3 μ ( D + 1 3 D 3 ) {\displaystyle t-T={\sqrt {\frac {2r_{p}^{3}}{\mu }}}\left(D+{\frac {1}{3}}D^{3}\right)} Toisin kuin Keplerin yhtälö, jolla lasketaan luonnolliset anomaliat ellipsi- ja hyperbeliradoilla, Barkerin yhtälön mukainen luonnollinen anomalia voidaan ratkaista suoraan mille tahansa ajanhetkelle 't.
This is entirely equivalent to the characteristic energy (square of the speed at infinity) being 0: C 3 = 0 {\displaystyle C_{3}=0} Barker's equation relates the time of flight to the true anomaly of a parabolic trajectory. t − T = 1 2 p 3 μ ( D + 1 3 D 3 ) {\displaystyle t-T={\frac {1}{2}}{\sqrt {\frac {p^{3}}{\mu }}}\left(D+{\frac {1}{3}}D^{3}\right)} Where: D = tan(ν/2), ν is the true anomaly of the orbit t is the current time in seconds T is the time of periapsis passage in seconds μ is the standard gravitational parameter p is the semi-latus rectum of the trajectory ( p = h2/μ ) More generally, the time between any two points on an orbit is t f − t 0 = 1 2 p 3 μ ( D f + 1 3 D f 3 − D 0 − 1 3 D 0 3 ) {\displaystyle t_{f}-t_{0}={\frac {1}{2}}{\sqrt {\frac {p^{3}}{\mu }}}\left(D_{f}+{\frac {1}{3}}D_{f}^{3}-D_{0}-{\frac {1}{3}}D_{0}^{3}\right)} Alternately, the equation can be expressed in terms of periapsis distance, in a parabolic orbit rp = p/2: t − T = 2 r p 3 μ ( D + 1 3 D 3 ) {\displaystyle t-T={\sqrt {\frac {2r_{p}^{3}}{\mu }}}\left(D+{\frac {1}{3}}D^{3}\right)} Unlike Kepler's equation, which is used to solve for true anomalies in elliptical and hyperbolic trajectories, the true anomaly in Barker's equation can be solved directly for t.

Pioneer 10 (Pioneer F) - Jupiter, tähtienvälinen avaruus, laukaistu maaliskuussa 1972 Pioneer 11 (Pioneer G) - Jupiter, Saturnus, tähtienvälinen avaruus, laukaistu huhtikuussa 1973 Pioneer H - identtinen Pioneer 10:n ja 11:n kanssa, ei laukaistu Pääartikkeli: Pioneer Venus Pioneer Venus Orbiter (Pioneer Venus 1, Pioneer 12) - laukaistiin joulukuussa 1978 Pioneer Venus Multiprobe (Pioneer Venus 2, Pioneer 13) - laukaistiin elokuussa 1978 Pioneer Venus Probe Bus - kuljetusalus ja yläkaasukehän luotain Pioneer Venus Large Probe - 300 kg kaasukehän luotain, jarruvarjo Pioneer Venus North Probe - 75 kg kaasukehän luotain Pioneer Venus Night Probe - 75 kg kaasukehän luotain Pioneer Venus Day Probe - 75 kg kaasukehän luotain Pioneer-anomalia Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pioneer-ohjelma.
Pioneer Venus Orbiter (Pioneer Venus 1, Pioneer 12) – launched May 1978 Pioneer Venus Multiprobe (Pioneer Venus 2, Pioneer 13) – launched August 1978 Pioneer Venus Probe Bus – transport vehicle and upper atmosphere probe Pioneer Venus Large Probe – 300 kg parachuted probe Pioneer Venus North Probe – 75 kg impactor probe Pioneer Venus Night Probe – 75 kg impactor probe Pioneer Venus Day Probe – 75 kg impactor probe Mariner program Pioneer anomaly Ranger program Surveyor program Timeline of Solar System exploration Voyager program "Origins of NASA Names".