Translation for "neorealist" to finnish

Neorealist

• neorealistiseen
• neorealisti

Translation examples

neorealistiseen

I begin the study by reviewing contemporary neorealist and constructivist analyses of Russian foreign policy.
Tutkimuksen aluksi luon katsauksen läntisen tutkimuksen valtavirtaa edustaviin konstruktivistisiin ja neorealistisiin tulkintoihin Venäjän ulkopolitiikasta.

After the war he directed a couple of neorealist films, Pian delle stelle and Tombolo, paradiso nero.
Toisen maailmansodan jälkeen Ferroni ohjasi muutamia neorealistisia elokuvia kuten Pian delle stelle ja Tombolo, paradiso nero.

He was an uncredited co-writer of Vittorio De Sica's neorealist film Bicycle Thieves (1948) for which he also wrote the English language subtitles.
Kreditoimattomana käsikirjoittajana hän oli Vittorio De Sica neorealistisessa elokuvassa Polkupyörävaras (1948), johon hän kirjoitti englanninkielisen tekstityksen.

The film brought international attention to Italian cinema and is considered a quintessential example of neorealism in film, so much so that together with Paisà and Germania anno zero it is called Rossellini's "Neorealist Trilogy."
Elokuvaa on hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien pidetty neorealistisen elokuvan malliesimerkkinä, jopa siinä määrin, että sen yhdessä elokuvien Paisa – vapauden tuli ja Saksa vuonna nolla kanssa muodostamaa kolmikkoa sanotaan Rossellinin ”neorealistiseksi trilogiaksi”.

While much of his work was in popular genre cinema, he also edited several post-war neorealist films such as The Bandit (1946) and Without Pity (1948).
Varsinainen läpimurto myös kansainvälisellä tasolla tuli hänen kahdella neorealistisella elokuvallaan Il bandito (1946) ja Ilman sääliä (Senza pietà, 1948).

Post-World War II Italy saw the rise of the influential Italian neorealist movement, which launched the directorial careers of Luchino Visconti, Roberto Rossellini, and Vittorio De Sica.
Ensimmäisenä neorealistisena elokuvana pidetään Luchino Viscontin vuoden 1943 Riivaajia, jonka jälkeen tyylin klassikoita ohjasivat erityisesti Roberto Rossellini ja Vittorio De Sica.