Translation for "lothair's" to finnish

Lothair's

• lothair n
• lothairin

Translation examples

lothairin

10th generation descendant of Emperor Lothair III 19
Lothair III:n jälkeläinen 10 sukupolvessa 19

He was joined by Louis VI of France, Henry I of England, and the Lothair III, Holy Roman Emperor.
Liittoumaan kuuluivat Ranskan Ludvig VI, Englannin Henrik I ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Lothair III.

In 1136, Lothair II and the duke of Bavaria, Henry the Proud, descended the peninsula to support the three rebels.
Vuonna 1136 kauan odotettu keisarillinen armeija, johdossaan Lothair ja Baijerin herttua Henrik Urhea, marssi niemimaan läpi tukemaan kapinallisia.

Roger remained in Sicily, leaving its mainland garrisons helpless under the chancellor Robert of Selby, while even the Byzantine emperor John II Comnenus sent subsidies to Lothair.
Roger pysyi Sisiliassa eikä tukenut niemimaan joukkojaan, kun taas jopa Bysantin keisari Johannes II Komnenos lähetti vahvistuksia Lothairille.

The pretext for Otto to start the campaign was based on the complaint of the widow of the Italian king Lothair Adelheid on harassment Berengar, firmly established on the throne.
Otto tekisi tekosyyden aloittaa kampanja perustuu Italian kuningas Lothair Adelheidin lesken valitukseen Berengarista, joka on vakaasti perustettu valtaistuimelle.

On his return, however, he fell out with Berengar, for which Liutprand avenged himself in his Antapodosis ("retribution"), and attached himself to Berengar's rival, the emperor Otto I who became King of Italy upon the death of Lothair in 950.
Otto I Suuri voittonsa jälkeen Berangarista Palattuaan takaisin Konstantinopolista hän ajautui erilleen Berengarista, josta Liutprand kertoi teoksessaan Antapodosis ("rangaistus"), jossa hän liittyi Berengarin kilpailijaan, keisari Otto I Suuri, josta tuli Italian kuningas Lothairin kuoltua vuonna 950.

The next year, Lothair III came down to Rome for his imperial coronation.
Seuraavana vuonna Lothair III tuli Roomaan keisarilliseen kruunaukseensa.

In 947 Hugh died and his son and co-king, Lothair, became sole ruler.
Hugon kuoleman jälkeen vuonna 947 hänen pojastaan Lothairista tuli Italian kuningas.

The rebel leaders met him there, but they were refused help because Lothair's force was too small.
Rogerin vastaisen kapinan johtajat tapasivat Lothairin siellä, mutta hän kieltäytyi tukemasta heitä vedoten joukkonsa pienuuteen.

Meanwhile, Lothair's contemplated attack upon Roger had gained the backing of Pisa, Genoa, and the Byzantine emperor John II, each of whom feared the growth of a powerful Norman kingdom.
Samaan aikaan Lothair sai suunnittelemalleen hyökkäykselle Rogeria vastaan tukea Pisalta, Genovalta ja voimakkaalta Bysantin keisarilta, jotka kukin pelkäsivät voimakasta normannikuningaskuntaa.

Examples in metalwork are the Cross of Justin II (6th century, in the Vatican Museums), the 'crumpled cross' in the Staffordshire Hoard (8th century), the Cross of Lothair (10th century, Aachen Cathedral Treasury), the Iberian Cross of the Angels and Victory Cross, and the Cross of Cong (1120s?, National Museum of Ireland).
Tunnettuja jalokiviristejä ovat esimerkiksi Justinus II:n risti (500-luku, Vatikaanin museot), Lothairin risti (900-luku) ja Mathilden risti (1000-luku, Essenin tuomiokirkko).