Translation for "hoot" to finnish

Hoot

verb

• viheltää
• buuata
• huhuilla
• huhuta
• nauraa raikuvasti
• huutaa
• huutaa ivahuutoja

Translation examples

viheltää verb

Raquel is a charming and very caring girl, we leave everything very well prepared (clean towels, a hoot!
Rachel on ihana tyttö ja hyvin tarkkaavainen, jätämme kaikki erittäin hyvin valmisteltu (puhtaat pyyhkeet, viheltää!

huutaa verb

Apparently, this weird law is part of a anti-noise bylaw that prohibits “yelling, shouting, hooting, whistling or singing” during the wee hours.
Ilmeisesti, tämä outo laki on osa meluntorjuntatoimenpiteistä annetun lain, joka kieltää ”huutaa, huu

huuto noun

Graham’s attention was immediately arrested by a violent, loud hoot, followed by a vast leathery voice.
Grahamin huomio kiintyi heti kovaan, karjuvaan huutoon, jota seurasi voimakas, karkea ääni.

Once in the far distance there came the cry of a wolf, and now and then, to punctuate the deathly silence, the snow owl hooted in blood-curdling protest from his home in the spruce-tops.
Kerran, hyvin etäältä, kuului suden huuto, ja silloin tällöin, tätä kuolonhiljaisuutta erityisesti painostaakseen, päästeli lumipöllö kuusen latvasta kodistaan vertahyytäviä vastalauseitaan.

The moon was strange and foreboding that night, like a spatter of blood in the sky, and through the long silent hours there was not even the hoot of an owl to give a sign that life still existed where yesterday had been a paradise of wild things.
Kuu oli sinä yönä kummallinen ja pahaenteinen, ikäänkuin veritahra taivaalla, eikä pitkinä hiljaisina tunteina kuulunut edes pöllön huutoa, joka olisi ilmoittanut, että vielä oli olemassa eloa siellä, missä eilen oli elävien olentojen onnela.

The building was pervaded by a distant muffled hooting, piping and bawling, of which he did not at first understand the import, but which recalled a certain mysterious leathery voice he had heard after the resumption of the lights on the night of his solitary wandering.
Koko suuren salin täytti äärestä toiseen kaukainen kohina, se oli kuin vihellystä, tukahutettua huutoa, josta hän ei ensi aluksi ymmärtänyt mitään, mutta se muistutti sitä omituista, karkeata ääntä, jonka hän oli kuullut yöllisellä matkallaan silloin, kun valo yht'äkkiä jälleen syttyi.