Translation for "ghazali's" to finnish

Ghazali's

• ghazali n
• ghazalin

Translation examples

ghazalin

Osama El-Ghazali Harb writes from Egypt that "Muslim and Arab intellectuals and opinion leaders must confront and oppose any attempt to excuse the barbaric acts of these [terrorist
Osama El-Ghazali Harb kirjoittaa Egyptistä, että "Muslimi- ja arabi-intellektuellien ja mielipidejohtajien täytyy asettua vastarintaan ja vastustaa kaikkia yrityksiä puolustella näiden [terroristi

His most important original philosophical work was The Incoherence of the Incoherence (Tahafut al-tahafut), in which he defended Aristotelian philosophy against al-Ghazali's claims in The Incoherence of the Philosophers (Tahafut al-falasifa).
Hänen tunnetuin omaperäinen filosofinen teoksensa on Tahafut al-tahafut ("Hajanaisuuden hajanaisuus"), jossa hän puolusti aristoteelista filosofiaa al-Ghazaliin teoksessa Tahafut al-falasifa ("Filosofien hajanaisuus") esittämiä väitteitä vastaan.

The plot of Theologus Autodidactus was intended to be a response to Ibn Tufail (Abubacer), who wrote the first Arabic novel Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodidactus) which was itself a response to al-Ghazali's The Incoherence of the Philosophers.
Ibn Tufail ja Ibn al-Nafis olivat pionereeja filosofisten romaanien kirjoittamisessa. Ibn Tufail kirjoitti ensimmäisen arabiankielisen romaanin Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodictatus) vastauksena Ghazalin teokselle Tahāfut al-Falāsifaʰ.

Ibn Tufail wrote the first Arabic novel Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodidactus) as a response to Al-Ghazali's The Incoherence of the Philosophers, and then Ibn al-Nafis also wrote a novel Theologus Autodidactus as a response to Ibn Tufail's Philosophus Autodidactus.
Ibn Tufail kirjoitti ensimmäisen arabiankielisen romaanin Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodictatus) vastauksena Ghazalin teokselle Tahāfut al-Falāsifaʰ. Ibn al-Nafis puolestaan kirjoitti romaanin Theologus Autodictatus vastauksena edelliselle.

Ibn Tufail wrote the first fictional Arabic novel Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodidactus) as a response to al-Ghazali's The Incoherence of the Philosophers, and then Ibn al-Nafis also wrote a fictional novel Theologus Autodidactus as a response to Ibn Tufail's Philosophus Autodidactus.
Tunnettuja henkilöhahmoja ovat Aladdin, Sindbad ja Ali Baba. Ibn Tufail ja Ibn al-Nafis olivat pionereeja filosofisten romaanien kirjoittamisessa. Ibn Tufail kirjoitti ensimmäisen arabiankielisen romaanin Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodictatus) vastauksena Ghazalin teokselle Tahāfut al-Falāsifaʰ.

Al-Ghazali (1058–1111) wrote compendiums of logic and metaphysics.
Aš'ariittiteologi Al-Ghazali (1058-1111) puolestaan edusti islamilaista reaktiota Aristotelesta ja muuta kreikkalaista filosofiaa vastaan.

Averroes responded to Al-Ghazali in his Incoherence of the Incoherence.
Seuraavalla vuosisadalla Averroës kirjoitti pitkän vastateoksen Al-Ghazalin teokselle ja nimesi sen Epäjohdonmukaisuuden epäjohdonmukaisuus.

Al-Ghazali has been referred to by some historians as the single most influential Muslim after the Islamic prophet Muhammad.
Sunnalaisuudessa nimitystä käytetään ainoastaan al-Ghazalista, jota jotkut pitävät profeetta Muhammadin jälkeen historian vaikutusvaltaisimpana muslimina.

The most successful form of Islamic atomism was in the Asharite school of philosophy, most notably in the work of the philosopher al-Ghazali (1058–1111).
Menestyksekkäin islamilaisen atomismin muoto oli aš'ariittien ajattelu, erityisesti al-Ghazalin (1058-1111) töissä.

Ibn Tufail wrote the first Arabic novel Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodidactus) as a response to Al-Ghazali's The Incoherence of the Philosophers.
Ibn Tufail kirjoitti ensimmäisen arabiankielisen romaanin Hayy ibn Yaqdhan (Philosophus Autodictatus) vastauksena Ghazalin teokselle Tahāfut al-Falāsifaʰ.

These attributes were all supported to varying degrees by the early Jewish, Christian and Muslim theologian philosophers, including Maimonides, Augustine of Hippo, and Al-Ghazali, respectively.
Hienostuneempia perusteluja kehittivät myöhemmin varhaiset islamilaiset ja juutalaiset filosofit, kuten Al-Kindi, Saadia Gaon ja Al-Ghazali.

An active school of philosophers in Spain, including the noted commentator Averroes (1126-1198 AD) explicitly rejected the thought of al-Ghazali and turned to an extensive evaluation of the thought of Aristotle.
Muun muassa Averroes (1126-1198) hylkäsi al-Ghazalin ajattelun ja tutki sen sijaan Aristoteleen teoksia.

Since no idea and no literary or philosophical movement ever germinated on Persian or Arabian soil without leaving its impress on the Jews, Al Ghazali found an imitator in the person of Judah ha-Levi.
Koska kaikki persialaisessa ja arabialaisessa ympäristössä syntyneet ajatukset sekä kirjalliset ja filosofiset liikkeet vaikuttivat aina myös juutalaisuuteen, Al-Ghazali löysi itselleen jäljittelijän Judah ha-Levistä.

In particular, the Ashari scholar al-Ghazali (1058 – 1111) wrote The Incoherence of the Philosophers (Tahafut al-falasifa), a scathing and influential critique of the Neoplatonic philosophical tradition in the Islamic world and against the works of Avicenna in particular.
Persialainen Al-Ghazali (1058-1111) hyökkäsi teoksessaan Tuhfat al-Falasafa (Filosofien tuho) filosofeja vastaan, mikä sai kuitenkin reaktiona aikaan lyhyeksi jääneen filosofeille myönteisen virtauksen.