Traduzione per "kokoajaa" a inglese

Kokoajaa

• the entire drive
• compiler

Esempi di traduzione.

compiler

Se on Alfred Petrelius kokoajakin kartta Hiipinällä helpotusta.
It is Alfred Petrelius who compiled a map of the Khibiny relief.

Tämä korostuu etenkin yliopistollisten kirjastojen luonteessa ajantasaisen tiedon kokoajina.
This is further emphasised in the nature of university libraries as compilers of current information.

Voit ladata Adobe AIR SDK:n ja kokoajan Adobe AIR -kehittelykeskuksesta.
You can download the Adobe AIR SDK and compiler from the Adobe AIR Development Center.

Kalevalan kokoajakin lienee innoittanut suomalaisvanhempia: vuonna 2008 Elias oli neljänneksi suosituin pojalle annettu nimi.
The man who compiled the epic appears to have inspired Finnish parents: in 2008 Elias was the fourth most popular name given to a boy.

Esimerkiksi GNU C-kääntäjän sisältävä paketti (gcc) on riippuvainen paketista binutils, joka sisältää linkittäjän ja kokoajan.
For example, the package containing the GNU C compiler (gcc) Depends on the package binutils which includes the linker and assembler.

Antologian kokoajat olivat neljä hovirunoilijaa: tehtävän johtaja Ki no Tsurayuki, Ki no Tomonori (joka kuoli ennen teoksen valmistumista), Ōshikōchi Mitsune ja Mibu no Tadamine.
The compilers of the anthology were four court poets, led by Ki no Tsurayuki and also including Ki no Tomonori (who died before its completion), Ōshikōchi no Mitsune, and Mibu no Tadamine.

Merkittäviä Kokin-shūn runoilijoita olivat Ariwara no Narihira, Ono no Komachi, Henjō ja Fujiwara no Okikaze, kokoajien lisäksi.
Major poets of the Kokinshū include Ariwara no Narihira, Ono no Komachi, Henjō and Fujiwara no Okikaze, apart from the compilers themselves.

"Ei suul vallan syärä, sil puhutaan kans" (1938) Agricolan kieli ja viro (SKS 1942) Itä-Kannaksen murresanakirja (kokoajina myös Adolf Neovius ja Veikko Ruoppila; SKS 1984) Itä-Karjalan murreopas (Jalo Kaliman ja T. E. Uotilan kanssa; Otava 1942) Kansallisten tieteiden noususta Virossa (1942) Kielen näkymiä (SKS 1970) Kielitaitoa suomen kielen opiskelijalle ja opettajalle (SKS 1957) Kielivirheen suhteellisuudesta (1938) Kirjoituksia suomen kielestä (Osmo Ikolan ja Paavo Ravilan kanssa; SKS 1967) Kostea ja kostua (1940) Leo Weisgerberin kieliteoriasta (1956) Lisiä meteorologis-affektisten sanueiden merkityksenkehityksen tuntemiseen (1942) Luennot suomen kielen partikkeleista (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 1999) Lyhytkö vai pitkä ensi tavun ääntiö (1929) Meteorologisten sanojen merkitysoppia (1942) Mielenkiintoisia sanoja 3 (Sanakirjasäätiö 1930) Mikä on luonteenomaista suomen kielen äännerakenteelle? (1938) Nuoha (1939) Opas suomen kielen murteiden sanavarain kerääjille (SKS 1924) Sanakirjatyömaalta 1–2 (Sanakirjasäätiö 1936–1937) Sanat on kaikki sarvipäitä (1938) Sanat on kaikki sarvipäitä (SKS 1999) Sanojen sanottavaa (SKS 1958) Suomen kansan sananparsikirja (R. E. Nirvin kanssa; WSOY 1948) Suomen kansankielen sanakirjan esitöistä (1938) Suomen kielen rakenne ja kehitys (1941–1946) Suomen sanaston käännöslainoja (SKS 1969) Syttyä (1939) The structure and development of the Finnish language (1961) Äidinkielemme (Vilho Myrskyn kanssa; Otava 1947) Finnisch luokka 'Klasse' (1938) Les dictionnaires des parlers populaires et la linguistique moderne (1938) Über die semasiologische Entwicklung einiger meteorologisch-affektivischen Wortfamilien in den ostseefinnischen Sprachen (1933) Artikkelit Utu.fi KKO 1978.
"Ei suul vallan syärä, sil puhutaan kans" (1938) Agricolan kieli ja viro (SKS 1942) Itä-Kannaksen murresanakirja (compiled with Adolf Neovius and Veikko Ruoppila; SKS 1984) Itä-Karjalan murreopas (with Jalo Kalima and T. E. Uotila; Otava 1942) Kansallisten tieteiden noususta Virossa (1942) Kielen näkymiä (SKS 1970) Kielitaitoa suomen kielen opiskelijalle ja opettajalle (SKS 1957) Kielivirheen suhteellisuudesta (1938) Kirjoituksia suomen kielestä (with Osmo Ikola and Paavo Ravila; SKS 1967) Kostea ja kostua (1940) Leo Weisgerberin kieliteoriasta (1956) Lisiä meteorologis-affektisten sanueiden merkityksenkehityksen tuntemiseen (1942) Luennot suomen kielen partikkeleista (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 1999) Lyhytkö vai pitkä ensi tavun ääntiö (1929) Meteorologisten sanojen merkitysoppia (1942) Mielenkiintoisia sanoja 3 (Sanakirjasäätiö 1930) Mikä on luonteenomaista suomen kielen äännerakenteelle? (1938) Nuoha (1939) Opas suomen kielen murteiden sanavarain kerääjille (SKS 1924) Sanakirjatyömaalta 1–2 (Sanakirjasäätiö 1936–1937) Sanat on kaikki sarvipäitä (1938) Sanat on kaikki sarvipäitä (SKS 1999) Sanojen sanottavaa (SKS 1958) Suomen kansan sananparsikirja (with R. E. Nirvi; WSOY 1948) Suomen kansankielen sanakirjan esitöistä (1938) Suomen kielen rakenne ja kehitys (1941–1946) Suomen sanaston käännöslainoja (SKS 1969) Syttyä (1939) The structure and development of the Finnish language (1961) Äidinkielemme (with Vilho Myrsky; Otava 1947) Finnisch luokka 'Klasse' (1938) Les dictionnaires des parlers populaires et la linguistique moderne (1938) Über die semasiologische Entwicklung einiger meteorologisch-affektivischen Wortfamilien in den ostseefinnischen Sprachen (1933)