Käännös "scholastics" suomalainen

Scholastics

• skolastikot
• oppilaitokset

Käännösesimerkit

skolastikot

"There's no accounting for tastes" (lat. de gustibus et coloribus non disputandum) was the rule of thumb of Scholastics, which did not favour the development of the theory of arts (however, you could see St. Augustine on this).
"Makuasioista ja väreistä ei kannata keskustella" (lat. de gustibus et coloribus non disputandum) oli skolastikkojen nyrkkisääntönä, joka ei suinkaan edistänyt taiteiden teorian kehittymistä (ks. kuitenkin esim. Augustinus).

All the major scholastic philosophers wrote commentaries on the Organon.
Myöhemmällä keskiajalla kaikki merkittävimmät skolastikot kirjoittivat Organonin teosten kommentaareja.

Many scholastics believed in empiricism and supporting Roman Catholic doctrines through secular study, reason, and logic.
Skolastikot uskoivat empirismiin ja katolisen kirkon oppien tukemiseen maallisella tutkimuksella, järkeilyllä ja logiikalla.

Like all the great scholastic doctors, Bonaventura starts with the discussion of the relations between reason and faith.
Kuten kaikki suuret skolastikot, hän aloittaa käsittelemällä järjen ja uskon välistä suhdetta.

Gilbert is almost the only logician of the 12th century who is quoted by the greater scholastics of the succeeding age.
Gilbertus on lähes ainoa 1100-luvun loogikko, jota myöhemmät suuremmat skolastikot ovat lainanneet.

Maimonides' admiration for the neo-Platonic commentators led him to doctrines which the later Scholastics did not accept.
Maimonides ihaili myös uusplatonilaisia filosofeja, ja omaksui sitä kautta monia käsityksiä, joita skolastikot eivät voineet hyväksyä.

The most famous of the scholastic practitioners was Thomas Aquinas (later declared a Doctor of the Church), who led the move away from the Platonic and Augustinian and towards the Aristotelian.
Tunnetuin skolastikko oli Tuomas Akvinolainen, joka johti siirtymää platonismista ja augustinolaisuudesta aristotelismiin.

Because Siger was a scholastic, he probably did not teach double truths but tried to find reconciliations between faith and reason.
Koska Sigerus oli skolastikko, hän tuskin kuitenkaan suoranaisesti opetti näin vaan pyrki etsimään jonkinlaista keskitietä uskon ja järjen välillä.

By then, the natural philosophy in these texts began to be extended by scholastics such as Robert Grosseteste, Roger Bacon, Albertus Magnus and Duns Scotus.
Tällöin merkittävät skolastikot, kuten Robert Grosseteste, Roger Bacon, Albert Suuri ja Duns Scotus, alkoivat laajentaa näitä töitä.

This in no way conflicts with the fallibility and revisability of scientific concepts, since it is only the immediate percept in its unique individuality or "thisness"—what the Scholastics called its haecceity—that stands beyond control and correction.
Tämän hän ei katsonut olevan millään tavalla ristiriidassa tieteellisten käsitteiden falsifioitavuuden ja korjattavuuden kanssa, koska tällöin ainoastaan yksittäiset aistimukset yksilöllisyydessään ja "tämyydessään" (skolastikkojen haecceitas) ovat kontrollin ja korjattavuuden ulottumattomissa.

Although Ancient Greek commentaries are considered the most useful, commentaries continued to be written by the Christian scholars of the Byzantine Empire and by the many Islamic philosophers and Western scholastics who had inherited his texts.
Vaikka antiikin aikaisia kommentaareja pidetään usein hyödyllisimpinä, kommentaareja kirjoitettiin edelleen myös keskiajalla; niitä tuottivat sekä kristityt oppineet Bysantin valtakunnassa, että monet islamilaiset filosofit ja läntisen maailman skolastikot, jotka olivat saaneet Aristoteleen teokset hengenperintönä.