Käännös "equation of motion" suomalainen

Equation of motion

• liikeyhtälö

Käännösesimerkit

liikeyhtälö

He called the equation for the time evolution of a quantum-mechanical operator, which he was the first to write down, the "Heisenberg equation of motion".
Kvanttimekaanisten operaattoreiden aikakehitystä koskevaa yhtälöään hän kutsui Heisenbergin liikeyhtälöksi, vaikka muotoili sen ensimmäisenä.

Newton's equation of motion F → = m a → {\displaystyle {\vec {F}}=m\,{\vec {a}}} (if the mass is constant) equates two vectors, and hence is invariant under parity.
Newtonin liikeyhtälö (mekaniikan toinen peruslaki) F = m a, jossa massa oletetaan vakioksi, on kahden polaarisen vektorin välinen yhtälö ja näin ollen invariantti pariteettimuunnoksessa.

One can also combine the modified Hamilton–Jacobi equation with the guidance equation to derive a quasi-Newtonian equation of motion m d d t v → = − ∇ ( V + Q ) , {\displaystyle m\,{\frac {d}{dt}}\,{\vec {v}}=-\nabla (V+Q)\;,} where the hydrodynamic time derivative is defined as d d t = ∂ ∂ t + v → ⋅ ∇ . {\displaystyle {\frac {d}{dt}}={\frac {\partial }{\partial t}}+{\vec {v}}\cdot \nabla \;.} The Schrödinger equation for the many-body wave function ψ ( r → 1 , r → 2 , ⋯ , t ) {\displaystyle \psi ({\vec {r}}_{1},{\vec {r}}_{2},\cdots ,t)} is given by i ℏ ∂ ψ ∂ t = ( − ℏ 2 2 ∑ i = 1 N ∇ i 2 m i + V ( r 1 , r 2 , ⋯ r N ) ) ψ {\displaystyle i\hbar {\frac {\partial \psi }{\partial t}}=\left(-{\frac {\hbar ^{2}}{2}}\sum _{i=1}^{N}{\frac {\nabla _{i}^{2}}{m_{i}}}+V(\mathbf {r} _{1},\mathbf {r} _{2},\cdots \mathbf {r} _{N})\right)\psi } The complex wave function can be represented as: ψ = ρ exp ⁡ ( i S ℏ ) {\displaystyle \psi ={\sqrt {\rho }}\;\exp \left({\frac {i\,S}{\hbar }}\right)} The pilot wave guides the motion of the particles.
On myös mahdollista yhdistää Hamiltonin–Jacobin yhtälö ja ohjausyhtälö, jolloin saadaan näennäisesti Newtonin mekaniikkaa muistuttava liikeyhtälö: m d d t v → = − ∇ ( V + Q ) , {\displaystyle m\,{\frac {d}{dt}}\,{\vec {v}}=-\nabla (V+Q)\;,} missä hydrodynaaminen aikaderivaatta määritellään seuraavasti: d d t = ∂ ∂ t + v → ⋅ ∇ . {\displaystyle {\frac {d}{dt}}={\frac {\partial }{\partial t}}+{\vec {v}}\cdot \nabla \;.} Schrödingerin yhtälö monen kappaleen aaltofunktiolle ψ ( r → 1 , r → 2 , ⋯ , t ) {\displaystyle \psi ({\vec {r}}_{1},{\vec {r}}_{2},\cdots ,t)} on: i ℏ ∂ ψ ∂ t = ( − ℏ 2 2 ∑ i = 1 N ∇ i 2 m i + V ( r 1 , r 2 , ⋯ r N ) ) ψ {\displaystyle i\hbar {\frac {\partial \psi }{\partial t}}=\left(-{\frac {\hbar ^{2}}{2}}\sum _{i=1}^{N}{\frac {\nabla _{i}^{2}}{m_{i}}}+V(\mathbf {r} _{1},\mathbf {r} _{2},\cdots \mathbf {r} _{N})\right)\psi } Kompleksinen aaltofunktio voidaan esittää muodossa: ψ = ρ exp ⁡ ( i S ℏ ) {\displaystyle \psi ={\sqrt {\rho }}\;\exp \left({\frac {i\,S}{\hbar }}\right)} Pilottiaalto ohjaa hiukkasten liikettä.