Käännös "equation is" suomalainen

Equation is

• yhtälö on

Käännösesimerkit

yhtälö on

The equation is satisfied by
Yhtälö on tyytyväinen

The equivalent polar equation is
Napakoordinaatistossa yhtälö on

Suppose the equation is
Yhtälö on hyvin pelkistetty.

The equation is hidden there,
Yhtälö on piilotettu tänne,

Suppose the equation is nonhomogeneous,
Sen yleinen yhtälö on

The Schrödinger equation is linear.
Tämä yhtälö on helposti ratkaistavissa.

For, the given equation is
For, Kun otetaan huomioon yhtälö on

This equation is called the undulator equation.
Vastaava kolmidimensioinen yhtälö on muotoa:

Because:,, so the equation is transformed into:
Koska:,, Joten yhtälö on muuntaa:

This specific solution to the Wheeler–deWitt equation is meant to explain the initial conditions of the Big Bang cosmology.
Tämä erikoisratkaisu Wheeler–DeWitt-yhtälöön on tarkoitettu selittämään alkuvaiheen tilat alkuräjähdys-kosmologiassa.

The Henderson-Hasselbalch equation is useful for calculating blood pH, because blood is a buffer solution.
Hendersonin–Hasselbalchin yhtälö on menetelmä, jolla voidaan arvioida puskuriliuoksen pH-arvo, jos hapon ja sen vastinemäksen konsentraatiot ovat samaa suuruusluokkaa.

Lindley's integral equation is a relationship satisfied by the stationary waiting time distribution which can be solved using the Wiener–Hopf method.
Eadie–Hofstee-yhtälö on entsyymikinetiikassa käytetty yhtälö, jota voidaan pitää Michaelis–Menten-yhtälön linearisoituna muotona.

The Schrödinger equation is a linear partial differential equation that describes the wave function or state function of a quantum-mechanical system.
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.

The Schrödinger equation is the quantum mechanics version of the Newton's second law of motion of classical mechanics (the mass times the acceleration is the sum of the forces).
Schrödingerin yhtälöllä on olennaisen tärkeä osa kvanttimekaniikan teoriassa, jossa se vastaa merkitykseltään Newtonin toista lakia klassisessa mekaniikassa, sillä molemmat kuvaavat liikettä.

Its equation is ( x 2 − y 2 ) 3 + 8 y 4 + 20 x 2 y 2 − x 4 − 16 y 2 = 0. {\displaystyle (x^{2}-y^{2})^{3}+8y^{4}+20x^{2}y^{2}-x^{4}-16y^{2}=0.} J. Dennis Lawrence (1972).
Sen yhtälö on ( x 2 − y 2 ) 3 + 8 y 4 + 20 x 2 y 2 − x 4 − 16 y 2 = 0. {\displaystyle (x^{2}-y^{2})^{3}+8y^{4}+20x^{2}y^{2}-x^{4}-16y^{2}=0.} Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

The KdV equation is a nonlinear, dispersive partial differential equation for a function ϕ {\displaystyle \phi } of two real variables, space x and time t : ∂ t ϕ + ∂ x 3 ϕ − 6 ϕ ∂ x ϕ = 0 {\displaystyle \partial _{t}\phi +\partial _{x}^{3}\phi -6\,\phi \,\partial _{x}\phi =0\,} with ∂x and ∂t denoting partial derivatives with respect to x and t.
KdV-yhtälö on epälineaarinen osittaisdifferentiaaliyhtälö funktiolle φ kahdessa ulottuvuudessa, paikassa x ja ajassa t: ∂ t ϕ + ∂ x 3 ϕ + 6 ϕ ∂ x ϕ = 0 , {\displaystyle \partial _{t}\phi +\partial _{x}^{3}\phi +6\,\phi \,\partial _{x}\phi =0,\,} jossa ∂x merkitsee osittaisderivaattaa x:n ja ∂t t:n suhteen.

For example, consider the ordinary differential equation u ′ ( x ) = 3 u ( x ) + 2. {\displaystyle u'(x)=3u(x)+2.\,} The Euler method for solving this equation uses the finite difference quotient u ( x + h ) − u ( x ) h ≈ u ′ ( x ) {\displaystyle {\frac {u(x+h)-u(x)}{h}}\approx u'(x)} to approximate the differential equation by first substituting it for u'(x) then applying a little algebra (multiplying both sides by h, and then adding u(x) to both sides) to get u ( x + h ) = u ( x ) + h ( 3 u ( x ) + 2 ) . {\displaystyle u(x+h)=u(x)+h(3u(x)+2).\,} The last equation is a finite-difference equation, and solving this equation gives an approximate solution to the differential equation.
Tarkastellaan esimerkkinä ensimmäisen kertaluvun lineaarista differentiaaliyhtälöä u ′ ( x ) = 3 u ( x ) + 2. {\displaystyle u'(x)=3u(x)+2.\,} Ratkaistaessa tätä yhtälöä Eulerin menetelmällä, käytetään hyväksi erotusosamäärän lauseketta u ( x + h ) − u ( x ) h ≈ u ′ ( x ) {\displaystyle {\frac {u(x+h)-u(x)}{h}}\approx u'(x)} jolla saadaan likimääräinen esitys differentiaaliyhtälölle sijoittamalla ensin yllä oleva u'(x):n lauseke differentiaaliyhtälöön ja muokkaamalla tulosta hiukan algebrallisesti, jolloin saadaan u ( x + h ) = u ( x ) + h ( 3 u ( x ) + 2 ) . {\displaystyle u(x+h)=u(x)+h(3u(x)+2).\,} Viimeisin yhtälö on differenssiyhtälö, jonka ratkaisu antaa likimääräisen ratkaisun differentiaaliyhtälölle.